Juhla

Ensi-ilta 29.8.2026 | muut esitykset 2.9.–4.12.2026.

Kaksinäytöksinen Juhla saa inspiraationsa Violeta Parran musiikista. Teos yhdistää nykytanssia, elävää musiikkia visuaalisuuteen ja myytteihin ja luo hypnoottisen sekä meditatiivisen teatteriaktin.

”Juhla kytkee yhteen viimeiset parikymmentä vuotta 40 vuoden urastani tanssitaiteilijana ja tärkeät kanssataiteilijat, joiden kanssa tätä matkaa olen tehnyt yhdessä.

Elin varhaisen nuoruuteni 70-luvulla. Tuosta ajasta päällimmäinen muistoni on Chilen sotilasvallankaappaus 1973 ja sitä seurannut valtava solidaarisuusliike, solidaarisuuden ja yhteisöllisyyden kokemus sekä Violeta Parran laulut, jotka ovat soineet sydämessäni siitä lähtien.

Koko tuo vuosikymmen muovautui myöhemmin tanssiksi. Jonkinlaisiksi pieniksi rosoisiksi kuviksi ja itseni näköisiksi tanssiteoksiksi.

Violeta Parran laulut ovat Juhla-teoksen sytykkeenä, jossa eletty elämä muovautuu tanssiksi, liikkeeksi ja sarjaksi unenomaisia omalaksia surrealistisia kohtauksia. Kuvien värikkääksi virraksi. Juhlaksi.” – koreografi Ari Numminen.

Varaslähtö Tanssiteatteri MD:n 30-vuotisjuhlavuoteen 2027

***

Avoimet harjoitukset ti 2.6. klo 16-17

Yleisötyö

AVOIN HARJOITUS
Ti 2.6. klo 16-17

Tule kurkistamaan Juhla-teoksen avoimeen harjoitukseen ja näe, mitä on luvassa elokuussa 2026.

ARI NUMMINEN, TAITEILIJAHAASTATTELU
Ti 2.6. klo 17

Juhla-teoksen isä on legenda, koreografi ja tanssija Ari Numminen, joka on lähtenyt vähän nostalgiselle, ehkä surrealistiselle, silti omannäköiselle matkalle, luomaan Juhlan.

Ari ja toimittaja Anne Flinkkilä kohtaavat Juhlan avointen harjoitusten jälkeen ja sukeltavat Arin elämään, taiteeseen, muistoihin ja tähän päivään: mikä oikein on tämä mies, joka halusi tanssijaksi, koska ei oppinut soittamaan kitaraa?

Ari oli nuori mies vuonna 1973, kun Chileen tuli sotilasdiktatuuri. Se aika ei unohdu, kuin ei myöskään Violeta Parran musiikki. Se on inspiroinut Aria Juhla-teoksessa. Me kuulemme myös millainen oli vuoden 1998 Ari, jonka teoksessa Hääkeikka soi Laila Kinnusen legendaarinen Josef Josef tai miten vuoden 2013 Triumfi-teoksessa Jouni Kaipaisen ei-tonaalinen musiikki siivitti Arin tanssiajattelun aivan uusille raiteille. Millaiset ovat Arin pelot ja toiveet tässä päivässä, kumpi voittaa valo vai pimeys?

Arin tarinointia Hällä- näyttämöllä 2.6. klo 17, heti avoimen harjoituksen jälkeen.

”Juhlassa on kaikki: 70-luku, Violeta Parra, oma nuoruus, idealismi ja sen kuolema sekä tässä päivässä, kaikesta pimeydestä huolimatta, orastava toivo.” –Ari Numminen.

Työryhmä

Koreografia Ari Numminen
Esiintyjät Suvi Eloranta, Anniina Kumpuniemi, Samuli Roininen, Mari Rosendahl, Minja Koski, Tuomas Luukkonen ja Petri Tiainen

Musiikki Violeta Parra, Minja Koski, Tuomas Luukkonen ja Petri Tiainen

Pukusuunnittelu, visuaalisuus Tiina Helin
Valosuunnittelu, visuaalisuus Sari Mayer
Äänisuunnittelu Henri Puolitaival

Ennakkokuvat Harri Hinkka

Taiteilijakuvaukset

ARI NUMMINEN

Koreografi Ari Numminen on 67-vuotias pitkän uran tehnyt tanssija-tanssinopettaja ja koreografi. Hän aloitti uransa tanssijana Raatikossa ja Helsingin kaupunginteatterin ryhmässä ja teki läpimurron koreografina 80-luvun sooloteoksillaan Herttarouva ja Tiikerinpoika.

Vuosien varrella hän on tehnyt useita koreografioita eri tanssiteattereille, teattereihin ja oopperoihin kautta Suomen. Lisäksi hän on toiminut tanssipedagogina, lehtorina ja ohjaavana läänintaiteilijana.

Tanssijana hän palasi näyttämölle pitkän tauon jälkeen vuonna 2020 yhteistyössä muusikoiden kanssa duotrilogian merkeissä (Kohti Orlandoa, Prospero, Vallankumous etydit).

Ari Nummisen ja Tanssiteatteri MD:n yhteinen matka on jatkunut läpi vuosikymmenien synnyttäen Hääkeikka 1998, Carmen ja ihmisten kaupunki 2002 sekä Triumfi 2013. Lisäksi yhteistuotantona KokoTeatterin kanssa valmistui Nostalgia – neljän sammakon vaellus vuonna 2020.